Kipujelpin blogi

Uusimmat artikkelit

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa hyvä olo

Tunnetko eläväsi rikasta elämää?

Enpä istahtanut tähän ihan varta vasten utelemaan pankkitilisi saldoa. Eikä minua kiinnosta onko sinulla vähän parempi tai kalliimpi auto kuin naapurillasi. Tai asutko hienostoalueeksi luokitetulla sisustussuunnittelijan maun mukaan kalustetussa lukaalissa. Enkä yleensäkään arvosta ihmistä sen kautta miten paksu kultaketju kaulassa roikkuu tai kiilteleekö ranteessa Rolex vai Seiko.

Mistä koostuu sinun elämäsi menestystarina? Kirjoitatko sitä tarinaa ihan yksin muista piittaamatta tai mikä vielä pahempaa, muiden kustannuksella? Loistatko vain omissa kuvitelmissasi ja on vain ajan kysymys milloin korttitalo romahtaa ja kulissit nakuilevat kaikkien edessä? 

Minulle elämänrikkaus avautuu arjen pienten asioiden kautta. Ilojen ja murheiden tasapainotellessa vaakakupissa ei pääse unohtamaan elämän herkkyyttä ja haavoittuvuutta. Tunnen eläväni rikasta elämää, kun ympärillä on suuri joukko elämän varrella kohdattuja ihmisiä ja perhe, johon voi luottaa. On upeaa, kun tietää, että aina löytyy joku, jolle voi soittaa vaikka keskellä yötä, jos tarve vaatii. Ympäriltä löytyy ystäviä, joiden kanssa voi keskustella kaikesta, kenenkään loukkaantumatta, vaikkei aina samaa mieltä olisikaan. Sanojaan ei tarvitse valita vaan mielipiteen voi aina sanoa raakana ja juuri niin kuin sillä hetkellä ajattelee. Sanat loppuu lyhyeen, jos aina ennen sanomisiaan joutuu miettimään, että loukkaantuukohan kuulija siitä.

Elämänrikkaus konkretisoituu, kun saa aamulla herätä täynnä tarmoa ja jano vain kasvaa, kun miettii mitä kaikkea ennättääkään päivän mittaan tekemään. Kun selviytyy päivän askareista ja harrastuksista ilman suurempia kolotuksen tuntemuksia, voi illalla painaa päänsä tyynyyn levollisin mielin.

Terveys, perhe, ystävät, mielekäs työ, harrastukset, tarvitseeko elämältä enempää vaatia? Jos kaikki nuo on saavuttanut ja pystyy säilyttämään, niin voi sanoa, että elää todella rikasta elämää. Yksikään noista ei ole itsestään selvyys ja kaikkeen ei edes voi vaikuttaa.

Osumia: 841
0

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa hyvä olo

 

Joko olet paiskannut itsesi kanssa kättä, morjestanut leikkisästi ja hyväksynyt itsesi sellaisena kuin olet?

Paikkansa löytäminen tässä maailmassa ei ole aina helppoa. Ympäristö alkaa luoda paineita melkein heti kapaloista kuoriuduttua.  On opittava tasapainottelemaan tunteiden ja tuntemuksien kirjossa.  On opittava tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja hyväksyttävä heidän mielipiteensä vaikkei aina samaa mieltä olisikaan. Elämähän on tiimipeliä alusta loppuun, eikä asiat aina mene oman mielen mukaan. Sattumusten ja tunteiden sekamelskassa minuus kehittyy ja muuttuu. Heikommilta se saattaa kadota kokonaan, jos vahvempiluonteiset aina jyrää mielipiteet ja lyttää kaikki tekemiset. Aika ärsyttävää on keskustella ihmisten kanssa,  jos huomaa että esim. puoliso vastaa aina toisen puolesta. Tai äiti vastaa, kun lapselta kysytään. Aika pienenä lapsi oppii muodostamaan omat mielipiteensä, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus.

Jos elämässä alkaa olla päivän mittaan enemmän negatiivisia kuin positiivisia kokemuksia ja tunteita, niin silloin on  aika pysähtyä, yrittää löytää syy.  Mietittävä, että kukas se olikaan pääroolin esittäjä minun elämässäni.  Äkkiseltään ajateltuna vastauksenhan pitäisi automaattisesti olla minä itse, mutta joskus pääosan esittäjä on voinut nukkua pommiin  tai navigaattorissa on vielä vanha ohjelma ja se näyttää väärää tietä.  Joskus elämänsipulia joutuu kuorimaan monta kerrosta, ennen kuin syy epämukavaan oloon löytyy. Mutta heti kun syy löytyy, niin on aika tehdä korjausliike, joko muututtava itse, yritettävä muuttaa olosuhteet mukavammiksi tai sitten vain yksinkertaisesti käveltävä tilanteesta pois.  Jos mikään näistä ei ole mahdollista, ainoa vaihtoehto on kääntää kokonaan uusi sivu elämässä.  Jo se helpottaa, kun poistaa negatiiviset ihmiset elämästään tai on heidän kanssaan mahdollisimman vähän tekemisissä. Tekee itse omaa elämäänsä koskevat ratkaisut, eikä anna kenenkään liikaa vaikuttaa niihin. Enkä tällä tarkoita sitä, ettei ollenkaan ottaisi toisten mielipiteitä huomioon,  vaan opettelee uskomaan itseensä ja luottamaan tekemiinsä ratkaisuihin.  Joskus on hyvä mennä sydän edellä, tulkoon järki sitten perässä, jos pystyy ja kykenee.

Hienoa on, kun se päivä koittaa, että huomaa löytäneensä paikkansa maailmassa, on sinut itsensä kanssa ja on tyytyväinen itseensä juuri sellaisena kuin on.  Tuntee  seisovansa tukevasti omilla jaloillaan ja tietää, ettei minua kukaan kaada, ei edes tyrki.  Ei haittaa vaikka kasvoilla näkyy eletty elämä, vatsanseutu tai sääret ei ole missimitoissa tai ukkovarpaat sojottaa minne sattuu, kun nuorena oli pakko tunkea liian pienet korkkarit  jalkaan discoon lähtiessä. Nykyäänhän kenkien kriteeriksi riittää, että ne tuntuvat hyvältä jaloissa ja plussaa on jos ne näyttää vielä hyvältäkin. Kunnioitan ihmisiä, jotka uskaltavat erottua tapetista, eikä mene suuren massan mukana, asiassa kuin asiassa.  Elämää eletään itsensä vuoksi, eikä niin kuin joku muu haluaisi sitä elettävän. Kun on sinut itsensä kanssa voi huokaista syvään ja antaa mennä, kyllä elämä kantaa.

Ja kaiken kukkuraksi , kun pystyy arvostamaan itseään pystyy arvostamaan myös muita.

 

 

 

Osumia: 982
0

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa magneettituote

 

Nyt on ihan pakko kertoa kuinka sain itse parannettua elämänlaatuani huomattavasti , kun löysin magneettituotteet.

Olen koko elämäni kipuillut eri vaivojen kanssa ja kipulääkkeitä on tullut popsittua melkein kuin karkkia jo lukioajoista lähtien. Varsinkin ylioppilaskirjoitusten aika oli tosi stressaavaa, migreeni kummitteli ohimoilla  ja väsymys oli lähes jokapäiväistä. Hartiat oli jatkuvasti jumissa johtuen osittain myös ajamastani ”katon kautta ympäri”- kolarista. Toisessa nuoruudenajan autokolarissa satutin selkäni ja sitäkin vaivaa tuli kannettua mukanaan melkein 25 vuotta. Korkeaan verenpaineeseen sain altistuksen varmaan jo äidinmaidossa, tämä kavala tauti on kulkenut sukuvikana jo useamman sukupolven ajan. Se viimeinen herättävä kokemus oli, kun en päässyt aamulla sängystä ylös, yritin ja yritin, mutta vasen puoli  ei ollut yhteistyöhalukas,  vaan tuntui kuin maan vetovoima olisi vetänyt minut kiinni sänkyyn. Onneksi sentään ääni vielä toimi ja sain huudettua apua. Huh, helpotusta, selvisin siitä viikon sairaalareissulla, mutta siellä sängyssä maatessani ajattelin, että tässä asennossa ei olisi kivaa viettää loppuelämäänsä. Löytyisiköhän jotain keinoa, jolla nämä kipuilut saisin kuriin. Oli peiliin katsomisen paikka.

Aloin etsiä vaihtoehtoja lääkkeille. Ensin oli saatava verenpaine aisoihin, sitten hiukan painonpudotusta ja stressittömämpää elämää. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta  kun kaikki vaikuttaa kaikkeen niin loppupelissä vaaditaan aika monta muutosta että pääsee haluttuun lopputulokseen.

Kuulin magneettituotteista ja tutustuttuani paremmin asiaan kiinnostuin heti. Ja kun rohkeasti päätin kokeilla, niin jäin heti koukkuun! Elämänlaatuni parani huomattavasti ja tuloksia alkoi näkyä nopeasti. Magneettituotteilla saa helposti lymfan kiertämään. Turvotus laskee, kun neste poistuu vieden samalla kuonaa kehosta mennessään.  Siinä samalla kuin huomaamatta kipu poistuu ja virtaa tulee enemmän. Jos ennen töistä tullessa suunnilleen kaatui sohvalle, niin nyt jaksaa vaikka lähteä uimaan tai marjoja poimimaan. Tunne on todella hieno, kun sen tajuaa! Minä jaksan, minua huvittaa, jee!

Jos ennen en uskaltanut lähteä mihinkään ilman, että kipulääkepaketti oli kassissa, niin nyt  on magneettilaastarit molemmilla puolilla niskassa ja siellä kassissa on magneettivyö ja magneettitossut kaiken varalta, jos niitä sattuu tarvitsemaan. Ja vaikka ei kipuja olisikaan, niin kassin pohjalta tulee kaiveltua magneettivyö yöksi lanteille ja tossut jalkaan – ja yöunet on taattu! Magneettitossut rauhoittaa levottomat jalkani ja lämmittää kylmät varpaani. Niin ja sen migreenin taltutin ensin nukkumalla magneettiset silmälaput silmillä, nyt pärjään niillä kahdella 800 Gaussin magneettilaastarilla niskassa.

Näin on hyvä - kivuttomampaa, nautinnollisempaa elämää, enpä enää vaihtaisi entiseen. Suosittelen sinullekkin!

 

Osumia: 1334
0

Kirjoitti kirjoittaja päiväyksellä kategoriassa terveys

 

Milloin viimeksi olet pysähtynyt, ottanut aikaa itsellesi ja kysynyt?

Mitä minulle todella kuuluu? Onko kaikki hyvin? Olenko onnellinen?

Osunko oikeaan, jos veikkaan, että siitä on aikaa?

Huolestun todella, jos vastauksesi on ”ei minulla ole aikaa huolehtia itsestäni”

Niinhän se valitettavan usein menee, että aina on kiire jonnekkin, aina jokin asia odottaa toimeen ryhtymistä, aina on jokin projekti kesken. Pitäisi sitä, pitäisi tätä ja vielä tuotakin pitäisi ennättää jossain välissä tekemään. Ja kun tätä samaa rumbaa on jatkunut jo ties kuinka kauan, niin siihen jotenkin vaan sulautuu mukaan, asiat rutinoituu huomaamatta. Lopulta ennen ihan mukavatkin tekemäsi asiat muuttuu suorittamiseksi, etkä osaa enää nauttia mistään vaan kaikki tuntuu pakkopullalta. Ei hyvä.

Lapset on hyviä pysäyttäjiä. Monesti töistä tullessa tulee rynnättyä suoraan keittiöön perunoita pesemään, toinen käsi jo kurkottaa laittamaan liettä päälle, että saa mahdollisimman nopeasti jauhelihan ruskistumaan ja kastikkeen tekeytymään. Salaatin lehteä kulhoon repiessä lapsi on huomaamatta tullut keittiöön ja vierestä kuuluu ”äiti, miksi sinulla on vielä takki päällä?” Niinpä, hyvä kysymys. Miksi minulla tosiaankin on niin kiire laittamaan perheelle ruokaa, ettei edes takkia ennätä riisua ennen sitä. Monesti olen myös rynnännyt suoraan kotiin tultuani laittamaan pyykkikoneen päälle ja eilen pestyjä, puhtaita pyykkejä lajitellessa lapsi kysäisee ”äiti, oletko lähdössä jonnekkin, kun sinulla on kengät jalassa?”. Enpä ole lähdössä, en, vaan tuli tultua niin vauhdikkaasti kotiin tuhat tekemätöntä asiaa päässä pyörien, että kengät yksinkertaisesti unohtui jalkaan. Onneksi ei ole vielä käynyt niin, että lapsi esittää nuo samat kysymykset illalla nukkumaan mentyäni.

Pitkään jatkunut kiireen aiheuttama stressi sairastuttaa mieltä ja kehoa. Jos et osaa katkaista kierrettä vaan suoritat elämää päivästä toiseen, niin ennemmin tai myöhemmin sinut pysäytetään. Jokin uusi, yllättävä elämäntilanne tai tapahtuma pysäyttää ja saa sinut arvottamaan asiat eri tavalla. Yht`äkkiä voikin käydä niin, että et pystykkään tekemään niitä ennen tärkeäksi kokemiasi asioita. Kerta kaikkiaan putoat pelistä kesken kaiken. Voit sairastua itse tai läheisesi voi tarvita aikaasi enemmän kuin ennen.

Pitäisi oppia painamaan STOP-nappia ja pysäyttää tämä maailma edes hetkeksi. Pitäisi oppia olemaan itselleen armollinen , säästää itseään. Maailma ei tule sen valmiimmaksi, vaikka kuinka hössöttäisit ja laukkaisit pää kolmantena jalkana. Kaatuuko maailma siihen, jos jätät jonkin asian tekemättä tai siirrät sitä myöhemmäksi? Ei tietenkään kaadu, ei edes horjahda. Ei se pieni pölyhiukkanenkaan hetkessä pölypalloksi muutu, vaan ajan kanssa.

Pysähdy, katso ympärillesi, älä suorita, vaan elä elämääsi!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Osumia: 926
0